Lapsille

 

Liikkuva lapsi oppii ja on iloinen

 

Nuori Suomen mukaan lapsen tulisi liikkua pari tuntia päivässä. Kuinka moni lapsi liikkuu näin paljon?

Päiväkodin ja koulujen leikit ja liikunta harvoin riittävät täyttämään liikuntasuositusten päivittäiset määrät. Lisäksi tarvitaan reippaita pihaleikkejä, juoksentelua, hyppimistä, pallopelejä ja aktiivista leikkimistä. Valitettavasti tänä päivänä televisio, tietokone ja pleikkari vievät lapsien ja nuorten aikaa eikä liikunta kiehdo enää samalla tavalla kuin aikaisemmin.

 

Lapsen tulisi harjoitella perusliikuntamuotoja: kävelyä, astumista, juoksemista, hyppäämistä, kiipeämistä, lyömistä, heittämistä, potkaisemista, kiinniottamista, riippumista, heilumista, kierimistä, työntämistä, vetämistä, kuperkeikkaa, yhdellä jalalla seisomista, liukumista ja sukeltamista. Kun lapsi on oppinut perusliikkeitä alkaa niiden yhdistelemisen harjoittelu. Juoksusta opitaan hyppäämään, kävellessä työntämään, heittämään tai potkaisemaan palloa. Hyvät motoriset taidot ennalta ehkäisevät  tapaturmia ja lapsena liikkuminen vahvistavat  luustoa sekä nostaa itsetuntoa.

 

Murrosiässä kasvupyrähdykset muuttavat nuoren kehoa ja sen mittasuhteita nopeassa tahdissa, jolloin omaan kehoon ja sen hallintaa tutustutaan uudestaan liikunnan avulla. Liikunta muodostuu tärkeäksi identiteetin ja minäkäsityksen vahvistajaksi.

 

 

Liikkuva ja touhuava 1-2 -vuotias lapsi

 

Parivuotiaat tenavat tutkivat maailmaan liikkumalla monilla eri tavoin. Perheliikunnassa voitte yhdessä purkaa energiaa ja lapsi saa positiivista palautetta tekemisestään ainaisten  kieltojen sijaan. Lapsi tarttuu käsillä ja varpailla kankaisiin, työntää ja vetää itseään, kantaa ja viskoo esineitä, nousee istumasta ylös, kävelee varpaillaan, kierii, vetää ja työntää esineitä, heittää palloa vasemmalla ja oikealla kädellä sekä kahdella kädellä, kävelee portaita ylös ja alas, kiipeilee ja astuu esteiden yli, menee kyykkyyn, kävelee ja juoksee kaltevalla pinnalla, kiipeää, pitää juoksuleikeistä ja kiinniottamisesta.

 

Tarinoita rakastava 3-4- vuotias lapsi

 

Lapset eläytyvät ja ilmentävät koko kehollaan erilaisia eläinhahmoja, kertomuksia ja tarinoita. Lapsen kanssaan voidaan harjoitella yhdessä mm. helppoja liikuntaleikkejä, yhdessä liikkumista hallitusti, oikeaa juoksuasentoa, pallon kiinniottamista, erilaisia pallonheittotyylejä, kiipeämistä, riippumista eri tekniikoilla, järjestäytymistä riviin, jonoon, piiriin, pareittain jne.., suunnanmuutoksia, hyppäämistä ja alastuloa, juoksemista ja pysähtymistä, musiikin mukaan liikkumista

 

 

Seikkaileva 5-6- vuotias haluaa purkaa energiaansa

 

Luonto, eri lajikokeilut, liikuntaleikit kiinnostavat ja opettavat eskaria tulemaan toimeen  toisten lasten kanssa ja samalla opitaan kärsivällisyyttä sekä syy-seuraus-suhteita vaikka perheen kanssa yhdessä. Kaikkia aikaisemminkin lueteltuja asioita voi harjoitella 5-6 vuotiaan kanssa ja taitojen karttuessa voi taas oppia lisää. Lasten  kanssa voidaan käydä läpi pelien sääntöjä ja niiden noudattamista, juoksu-, hyppy- tai heittoleikkejä, tasapainoilua laudalla, vauhdillista pituus- ja korkeushyppyä tai pallonheittoa, juoksutikkaiden kanssa pelleilyä, oman kehon hallintaa erilaisilla rytmiharjoituksilla

 

7-12- vuotias koululainen

 

Koululainen haluaa liikkua kavereiden kanssa ja perheen kanssa yhdessä liikkumista arastellaan helposti. Pitäisi löytää kaikkia motivoiva tapa liikkua yhdessä. Perhelomilla voidaan esim. harjoitella yhdessä perusliikkeiden yhdistelmiä, kokeilla eri lajeja ja niiden perustaitoja, tasapainoa, liikenopeutta, yleiskestävyyttä, lihasvoimaa ja notkeutta, koululainen haluaa oppia ja oppii myös nopeasti, liikunnasta löytyy uusia kavereita, liikuntataidoissa on suuria yksilöllisiä eroja.